Rakennusinsinööritoimisto Tilatieto

Rakennekosteusmittaus

Rakenteiden kosteusmittauksessa haluttuun kohtaan rakennetta porataan mitta-anturin koosta riippuen reikä joka imuroidaan puhtaaksi. Reikään asennetaan ns. mittaholkki jolla varmistetaan mittaus juuri aiotusta syvyydestä.

 

Holkki tiivistetään "sinitarralla" reikään ja reiän yläpuolella rakenteen pintaan, holkin sisään asennetaan ja tiivistetään anturi,

jonka antamat kosteuslukemat mitataan itse mittarilla tasaantumisajan jälkeen.

Tämä aika vaihtelee mitattavan materiaalin mukaan parista tunnista jopa neljään vuorokauteen.

 

Eristetiloista ja vastaavista joihin ei mittareikää tehtäessä tarvitse lämmittää rakennetta (vrt. iskuporaus kiveen) riittää tasaantumiseksi usein

anturin oma tasaantumisaika, yleensä 1-3 tuntia.

 

Betoni- ym. kivirakenteista mitattaessa on mittareiän tasaannuttava vähintään 3-4 vrk. edellä mainitun porauksen aiheuttaman rakenteen

kuumenemisen ja sitä kautta suhteellisen kosteuden nousun takia. Tasaantumisaikana reiän kosteus ja lämpötila palautuvat alkutilaan,

kun reiän olosuhteet hakeutuvat tasapainotilaan ympäristön (usein betoni) kanssa.

 

Usein mittauksilla pyritään selvittämään myös rakenteen kosteusjakaumaa jolloin mittauksia otetaan eri syvyyksiltä riippuen rakenteesta, sen kerrosvahvuuksista, kuivumissuunnista yms.

 

 

Lopputulos joka mittauksilla saadaan pitää suhteuttaa siihen rakenteeseen jota ollaan tutkimassa. Eritoten rakenteeseen tulevat päällysteet vaikuttavat siihen, onko rakenne päällystyskelpoinen vai ei.

 

Karkeasti sanottuna suhteellisen kosteuden sallitut maksimiarvot liikkuvat 80-95%Rh välillä, vaihdellen esimerkiksi lautalattian alemmasta vaatimuksesta epoksipinnoitteen hyvinkin korkeaan sallittuun arvoon. Yleensä käytetyt liimat ja tasoitteet osuvat haarukassa 85-90%Rh välille.

 

Mittaussyvyydellä on suuri merkitys koko mittauksen onnistumiseen. On aivan turha tuomita esimerkiksi paksua betoniholvia päällystyskelvottomaksi jos siitä on mitattu (pinnoitteiden) maksimikosteuden ylittäviä kosteusarvoja. Kaikki riippuu rakenteen paksuudesta, kuivumissuunnista ja mittaussyvyydestä.

Syvällä rakenteessa oleva kosteus ei (tämä sanottu esimerkin omaisesti, ei päde kaikkiin tapauksiin, ei saa käyttää ohjeena) todennäköisesti koskaan pääse rakenteen pintaan jossa mahdolliset kosteudelle herkemmät pinnoitteet tai liimat ovat mikäli rakenteella on mahdollisuus kuivua toiseen suuntaan, ja kosteus rakenteessa ei ole ratkaisevasti yli sallitun. Tähän vaikuttaa myös mainitut paksuudet yms.

Tämän vuoksi rakenteesta mitataan aina kosteusjakauma jolla nähdään kosteuden kulkusuunta, ja kosteuden jakaantuminen rakenteessa. Yleensä pinnassa kuivempaa kuin syvemmällä.

Tässä korostuu mittaajan ammattitaito jolla tulokset tulkitaan ja kerrotaan selkeästi onko tämä tietty rakenne missä kosteustilassa ja mitä sillä voidaan nyt tehdä.

 

Mittaukset suorittaa pätevöitynyt kosteusmittaaja (PKM).

Katso: www.fkl.fi /hyväksynnät

 

Tekemistämme rakenteiden kosteusmittauksista teemme mittauksen loppuraportin jossa on selkeästi ilmoitettuna ainakin:

 

- tilaaja yhteystietoineen

- mittaaja yhteystietoineen

- mitattava kohde ja sen tiedot

- mittausajankohta

- tutkittavat rakenteet tilaajan toimittamien ja paikalla havaittujen tietojen mukaan

- käytetty mittausmenetelmä ja mittalaitteet

- mittaushetken sisä- ja ulkoilman olosuhteet: ºC, %Rh, gr./m³

- mittaustulokset virherajoineen

- arviot mahdollisen korkean kosteuden pitoisuuksien syistä

- loppupäätelmät ja jatkotoimenpide-ehdotukset

- liitteet valokuvineen